Lapin kirjallisuus

Lapin kirjallisuus

Eija Miranda Silventoinen
puheenjohtaja, Lapin Kirjallisuusseura 

Puheenvuoro Ruska II – Höstglöd II -seminaarissa 18.9.2015 Överkalix, Sverige

Taustaa

Suomen Lapissa julkaistaan vuosittain 60-70 kaunokirjallista teosta: romaaneja, runo- ja novellikokoelmia, lasten- ja nuortenkirjoja, eräkertomuksia ja elämäkertoja. Suurin osa on suomeksi, muutamia kymmeniä pohjoissaameksi ja jokunen inarinsaameksi sekä koltaksi.

Matkakertomuksia ja eräkirjallisuutta

Lapista on perinteisesti julkaistu matkakertomuksia ja eräkirjallisuutta. Mieleeni tulee isäni kirjahylly, jonka yksi luetuimmista teoksista oli Teuvo Hahl-Marjokorven novellikokoelma ja tietokirja Pohjois-Norjan kalavesiltä (WSOY 1972).

Lukuisat Lapin kävijät ovat kirjoittaneet vaellus- ja eräkokemuksistaan. Heistä mainittakoon Inarissa vaikuttanut kirjailija Raimo O. Kojo, joka on kirjoittanut vaelluksistaan kirjassa Kuukkelin matkassa: Inarista Hettaan 1955 – 1999 (Otava 2000), sekä rovaniemeläinen Arvo Tiera Ruonaniemi (1912 – 2014), joka on kirjoittanut muun muassa Lemmenjoen kullankaivajista. Hänen viimeiseksi teoksekseen jäi 100-vuotisjuhlakirja.

Inarilainen kirjailija Seppo Saraspää on verrannut eräkirjallisuutta Pecos Bill -lännensarjakuvaan. Se on miehistä viihdettä samoin kuin naisten Harlekiini-sarja. Vertaus on siinä mielessä osuva, että eräkirjallisuudessa aseet ja saalis eivät välttämättä ole enää pääosassa. Pecos Bill käyttää aseen sijaan lassoa, ja nykyisin eräkirjallisuuden päähenkilö ratkoo metsästyksen ja kalastuksen ohella yksityiselämänsä ongelmia erämaan hiljaisuudessa. Elämään etsitään tasapainoa luonnon avulla. Tätä genreä edustavat myös kirjailijat Jorma Koski (Kemi) ja Martti Peltomaa (Inari). Jälkimmäisen tuotannosta on Soile Ratavaara-Peltomaa tehnyt väitöskirjan.

Lappilaisia nimikkoseuroja

Lapissa toimii aktiivisesti kaksi kirjailijoiden nimikkoseuraa: Annikki Kariniemi-kirjallisuusseura ja Timo K. Mukka -seura.

Annikki Kariniemi-kirjallisuusseuran puheenjohtaja Marja L. Tuominen kuvaa kirjailijaa seuraavasti: ”Kirjailija Annikki Kariniemi oli poikkeuksellinen ihminen. Hän oli oman tiensä kulkija, joka uskalsi ilmaista mielipiteensä. Hänen tuotantonsa sijoittuu Lappiin. Kirjoissa saavat sijaa Lapin historia, mystiikka, ihmisten arki ja työ ja ennen kaikkea luonto, jota kirjailija puolustaa kiihkeästi. Kariniemen teemat ovat edelleen yhtä ajankohtaisia kuin hänen teostensa syntyaikoina.” (Annikki Kariniemen nimikkoseura teini-iässä, Lapillinen 36/2014.) Kirjailijan elämäntyön tunnetuksi tekemisen lisäksi seura järjestää vuosittain Ylitornion Meltosjärvellä Kirja kylässä -tapahtuman, jonka tavoitteena on lisätä kirjallisuuden harrastusta yleensä sekä innostaa aloittavia kirjoittajia.

Timo K. Mukka -seura on toiminut vuodesta 2010. Seura on järjestänyt Rovaniemellä lukuisia kirjailijan tuotantoon liittyviä seminaareja ja Mukka-lukupiirejä. Viime vuonna ”Timo K. Mukka, 70 vuotta syntymästä” -näyttelyssä tuotiin esiin myös kirjailijan maalauksia ja piirustuksia. Maa on syntinen laulu -teoksesta on otettu 12. painos. Mukan romaaneja ja novelleja on käännetty useille kielille muun muassa ruotsiksi, norjaksi ja englanniksi.

Tunnetuimmat nykykirjailijat

Lappilaislähtöisiä kirjailijoita

Rovaniemeläislähtöinen Katja Kettu on valloittamassa maailmaa teoksellaan Kätilö (WSOY 2011), josta tehty elokuvaversio sai ensi iltansa muutama viikko sitten. Romaani on saatavilla espanjaksi, saksaksi, ranskaksi, italiaksi ja piakkoin myös englanniksi.

Samoin syntyjään rovaniemeläinen Jari Tervo on tuottelias kirjailija, joka on suomalaisille tuttu tv-kasvo ohjelmasta Uutisvuoto. Taitavana sanankäyttäjänä hän on myös suosittu blogisti. Hänen teoksestaan Esikoinen (WSOY 2013) on dramatisoitu näytelmä, joka saa ensi-iltansa Rovaniemen Teatterissa 25.9.2015.

Ylitorniolla syntynyt kirjailija ja kuvataiteilija Rosa Liksom (Anni Ylävaara) voitti Finlandia-kirjallisuuspalkinnon teoksellaan Hytti nro 6 (WSOY 2011), jonka oikeudet on myyty 18 maahan. Rosa Liksom on luonut määrätietoisesti kansainvälistä uraa. Moni suomalainen kirjailija voisi ottaa oppia esimerkiksi hänen nettisivuistaan, jotka on julkaistu sekä suomeksi että englanniksi. Lisäksi jokainen käännetty teos on esitelty kyseessä olevalla kielellä.

Lapissa asuvia kirjailijoita

Mittavan elämäntyön lappilaisina kirjailijoina ovat tehneet kirjailijat Oiva Arvola, Anna-Liisa Haakana, Veikko Haakana, Pentti Harjumaa sekä Mirjam Kälkäjä.

Saagakirjailija Oiva Arvola on tehnyt erityisesti tunnetuksi lappilaista kulttuuria ja tarinankerrontaperinnettä.  Äskettäin  Kolarin kunta palkitsi hänet Kulttuuripalkinnolla valtakunnallisesti merkittävästä kirjailijatyöstä. Arvolalta on juuri ilmestynyt runokokoelma Lapilenko: Lapin runoja (Kulttuurivalistamo Odysseus 2015).

Sodankyläläinen Anna-Liisa Haakana on palkittu nuortenkirjastaan Ykä yksinäinen (WSOY 1980).  Hänet tunnetaan myös lappilaisen naisen elämänkuvaajana esimerkiksi teoksestaan Huutomerkkejä taivaalle (Gummerus 2006). Veikko Haakana on julkaissut yli 40 teosta, romaaneja, nuortenkirjoja, runoja ja eräkirjoja. Karisto julkaisi 2013 hänen 90-vuotismerkkipäivänsä kunniaksi erätarinakokoelman Pohjoisen poluilla.

Rovaniemeläinen Pentti Harjumaa on sekä monipuolinen kirjailija että pienkustantaja. Hän on puhunut väsymättä omakustanteiden puolesta. Hänen mukaansa kirjan arvo on siinä, miten se koskettaa lukijaa. Tähän näkemykseen on helppo yhtyä.

Petsamolaissyntyinen Mirjam Kälkäjä on kirjoittanut koskettavasti Petsamon evakoiden kohtaloista muun muassa kirjassaan Pilvenpitelijät: naisenpuolia asutustiloilla (Mäntykustannus 2011). Kälkäjä tunnetaan myös torniolaisen teatteri Minkin Vintin kantavana voimana.

Kemin prosaistit

Kemin prosaistit, kirjailijat Kari Hanhisuanto, Eija Jansson, Ritva Kokkola, Jorma Koski, Jussi Siirilä ja Virpi Summa julkaisevat ahkerasti sekä yksin että yhdessä. Tänä syksynä heiltä ilmestyy yhteinen novellikokoelma Myrsky, jonka tulot menevät koululaisten kirjallisuus- ja kirjoittamisharrastuksen edistämiseen. Osa kirjailijoista myös vierailee kouluissa ja muissa kirjallisuuteen liittyvissä tilaisuuksissa kertomassa työstään ja tuotannostaan.

Saamelaiskirjailijoita

Tänä vuonna saamelaiskirjallisuus on saanut Suomen puolella erityistä näkyvyyttä   Turun kirjamessujen ansiosta. Lokakuun alussa pidettävien messujen yhtenä teemana on Saamenmaa.  Messuilla julkistetaan Niilo Aikion teos Tanssi paholaiselle, joka on aiemmin julkaistu Norjan puolella e-kirjana suomeksi ja saameksi, sekä Kerttu Vuolabin romaani  Bárbmoáirras – Valon airut, jonka on vuoden 2008 painoksesta suomentanut Riitta Taipale.  Messuilla järjestetään useita paneeleita ja haastatteluja saamelaiskirjailijoiden asemasta, keskusteljoina muun muassa kirjailija Kirste Paltto ja kääntäjä Kaija Anttonen.

Lukijakunnan pienuus asettaa haasteita kirjoittajille. Saadakseen enemmän lukijoita osa kirjoittaa suomeksi kuten Siiri Magga-Miettunen (Kemi), joka on lähtöisin pienestä Kutturan kylästä Ivalojoen varrelta. Utsjokilaiset runoilijat ja saamelaistaiteilijat Niillas Holmberg ja Ima – Inger-Mari Aikio (Arianaick) kirjoittavat sekä pohjoissaameksi että suomeksi.

Inarilainen Anni Sarre julkaisi vuosi sitten Saamelaiskäräjien avustuksen turvin runoteoksen Spejâlistem – Heijastus (Sämitigge 2014) inarinsaameksi ja suomeksi. Teoksen avulla inarinsaamen opiskelijat voivat tarkistaa kielenymmärtämisensä, kerrata sanastoa ja vertailla ilmaisuja.

Lappilaisia kustantajia

Kustannusala on Lapissa yhtä lailla murroksessa kuin muuallakin maailmassa. Inarilainen Kustannus-Puntsi joutui käytännössä lopettamaan runsas vuosi sitten. Kustantamisesta haaveilevan kannattaa lukea Jari, Jorma ja Veli-Pekka Lehtolan kirjoittama  Juosten kustannettu (2013), joka kertoo tragikoomisella tavalla  saamelaiskirjallisuuteen erikoistuneen pienkustantamon vaikeuksista.

Kustantaja Matti Ylipiessan luotsaamat Nordbooks ja Atrain Kustannus julkaisevat lähinnä pohjoista kirjallisuutta kuten Kemin prosaistien tuotantoa. Uutena valtauksena on suomennetun saamelaiskirjallisuuden kustantaminen.  Nordbooks siirtyi viime syksynä julkaisemaan kaikki uutuudet sekä painettuna että e-kirjana.

Rovaniemeläinen Väyläkirjat julkaisee vuosittain parisenkymmentä teosta, mukana on kauno- ja tietokirjallisuutta sekä hengellistä kirjallisuutta. Kustantamon kirjailijoihin kuuluu monia tornionlaaksolaisia kirjailijoita.

Omakustanteet

Kirjan painatuksen helppous näkyy myös lappilaisten omakustanteiden kasvavana määränä. Lappilaiset julkaiset erityisesti elämäkertoja, kuten muistoja sota- ja evakkoajoista, mitä voidaan pitää kulttuuritekona. Moni lappilainen kirjoittaja on menestynyt hyvin Päätalo-instituutin Taivalkoskella järjestämissä Möllärimestari-kilpailuissa, joissa palkitaan vuosittain parhaat omakustanteet.

Lapin Kirjallisuusseuran toiminnasta

Lapin Kirjallisuusseura on maakunnallinen toimija, joka yhdistää kirja-alan ammattilaisia ja harrastajia sekä kirjallisuuden ystäviä. Seura on perustettu 1996 Rovaniemellä. Seurassa on 300 jäsentä. Mukana on kirjailijoita, kirjoittamisen harrastajia ja lappilaisesta kirjallisuudesta kiinnostuneita. Yli 80 jäsentä on julkaissut kaunokirjallisen teoksen. Jäsenistöstä toistakymmentä kirjailijaa kuuluu Suomen Kirjailijaliittoon.

Järjestämme vuosittain Tekijöiden päivän, jossa lappilaisilla kirjailijoilla on mahdollisuus esittäytyä uutuusteoksillaan ja saada enemmän näkyvyyttä tuotannolleen, sekä Sodankylän kirjoittajakurssin, johon on osallistunut noin 50 kirjoittajaa valtakunnallisesti tunnettujen kouluttajien ohjauksessa. Julkaisemme Lapillinen-jäsenlehteä ja ylläpidämme arviointipalvelua. Tiedotamme toiminnastamme ja lappilaisista kirjallisuustapahtumista aktiivisesti sosiaalisessa mediassa.

Seuran tavoitteena on myös verkostoitua Pohjois-Ruotsin kirjailijoiden ja kirjailijayhdistysten kanssa. Hankkeeseen olemme saaneet tukea Suomalais-ruotsalaiselta kulttuurirahastolta, kiitos heille. Tämä seminaari toteuttaa osaltaan verkostoitumistavoitetta.

Pohjois-Suomen kirjailijapäivät 2016

Seuran suurin lähitulevaisuuden voimainponnistus on Pohjois-Suomen kirjailijapäivät ja seuran 20-vuotisjuhla 22.-24.4.2016.
Tapahtuma järjestetään yhteistyössä Taiteen edistämiskeskuksen Lapin aluetoimipisteen kanssa, joka hallinnoi ja koordinoi kirjailijapäiviä. Päiville pyrimme saamaan mahdollisimman kattavan edustuksen Pohjoiskalotilta, kirjailijoita, kirjallisuuden vaikuttajia ja organisaatioita.

Toivotan teidät kaikki tervetulleeksi juhlimaan kanssamme seuran 20-vuotista taivalta Rovaniemelle huhtikuussa 2016!

Linkkejä:
Lapin Kirjallisuusseura: http://www.lapinkirjallisuusseura.fi
Kirjasampo: http://www.Kirjasampo.fi  på svenska: http://www.Boksampo.fi

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s